Työpaikan päihdeongelmat – yleisyys, vaikutukset ja kustannukset

Päihdeongelmat ovat vakava ja usein aliarvioitu riski suomalaisilla työpaikoilla. Tutkimukset ja tilastot osoittavat, että päihdeongelmat aiheuttavat suomalaisille työnantajille merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Ongelmat eivät välttämättä näy heti ulospäin, mutta niiden kustannusvaikutukset ja riskit voivat olla kauaskantoisia.

Alkoholin aiheuttamat kustannukset valuvat työnantajien maksettaviksi

Alkoholi on ylivoimaisesti yleisin päihde, joka aiheuttaa haittoja suomalaisilla työpaikoilla. Vuonna 2022 alkoholin aiheuttamat kokonaiskustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle olivat vähintään 1,4 miljardin euroa, josta arviolta 500 miljoonaa euroa kohdistui suoraan työnantajille (Numerot puhuvat 2 -raportti 2023). Laskennallisesti noin kolmasosa alkoholin aiheuttamista kustannuksista syntyy siis työelämään liittyvistä seurauksista.

Päihteiden käytön aiheuttamien kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi on haastavaa, eikä kokonaiskustannuksia ole pystytty laskemaan.

Mistä päihdeongelmien kustannukset syntyvät?

Päihdeongelmien kustannukset syntyvät muun muassa sairauspoissaoloista, työtapaturmista, varhaiseläkkeistä ja alentuneesta tuottavuudesta.

• Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys: Laittoimien päihteiden ja alkoholin riskikäyttö lisää lyhyitä ja pitkiä poissaoloja sekä varhaiseläkkeitä. Päihteidenkäyttö aiheuttaa erilaisia terveysongelmia ja esimerkiksi mielialavaikeuksia.

• Työtapaturmat: Päihteiden vaikutuksen alaisena työskentely tai krapulassa oleminen lisäävät tapaturmariskiä. Runsas alkoholin käyttö myös heikentää kognitiota vielä useana päivänä, vaikka krapula olisikin väistynyt.

• Sosiaalinen kuormitus: Päihdeongelmat heikentävät työyhteisön ilmapiiriä, aiheuttavat ihmissuhdeongelmia ja lisäävät muiden työntekijöiden kuormitusta.

• Tuottavuuden lasku: Heikentynyt keskittymiskyky ja motivaatio vaikuttavat suoraan työn laatuun ja tehokkuuteen.

Lue myös: Riippuvuusoireiden hallintaan saaminen on sekä työntekijän että työnantajan etu

Kuinka yleistä päihteiden käyttö on työikäisessä väestössä?

• 26 % aikuisväestöstä ylittää AUDIT-ongelmakäytön rajan (Juomatapatutkimus 2023)

• 9 % aikuisista on käyttänyt huumeita viimeisen vuoden aikana (Huumekysely 2022)

• Eniten huumeiden ongelmakäyttöä on 25–34-vuotiailla (THL väestökysely 2022)

Miehistä 13 prosenttia ja naisista 8 prosenttia käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut riski pitkäaikaisille terveyshaitoille, kuten maksasairauksille, mielenterveyden ongelmille ja tapaturmille.

Huumeet ovat myös valuneet ongelmaksi työpaikoille. Ongelmallisesti opioideja ja amfetamiineja käyttävien määrän arvioidaan olevan 0,9–1,3 prosenttia 15–64-vuotiaista suomalaisista eli noin 31 000–44 000 henkilöä. Eniten huumeiden ongelmakäyttöä on 25–34-vuotiaissa eli juuri niissä, jotka kuuluvat aktiivisimpaan työikäiseen väestöön. Tilanne korostaa työpaikkojen ennaltaehkäisyn ja puuttumisen tarvetta.

Päihdeohjelma vähentää riskejä

Päivitetty ja ennaltaehkäisyyn keskittyvä päihdeongelma on tehokkain tapa vähentää kustannuksia ja vahvistaa työhyvinvointia. Selkeä päihdeohjelma auttaa tunnistamaan riskikäyttäytymistä, tarjoaa tukea työntekijöille ja edistää turvallista työympäristöä.

Lue myös: Miksi yrityksen päihdeohjelma olisi hyvä päivittää?

Pihlajalinnassa räätälöidään päihdeohjelma yrityksen tarpeisiin. Suunnitelma voi pitää sisällään esimerkiksi tarkat ohjeet päihde-epäilyjen selvittämiseksi, hoitoonohjauksen järjestämiseksi sekä testauksien suorittamiseen. Pidämme myös koulutustilaisuuksia esihenkilöille, miten tunnistaa ja ennaltaehkäistä päihdehaittoja työpaikalla.

Artikkelin asiantuntijana on toiminut Henri Karvinen, asiantuntijalääkäri, Pihlajalinna.