Hoitajat Pihlajalinnan tummansinisessä ja lilassa työasussa seisovat vierekkäin ja katsovat kohti kasvomaskit päällä.

Koronavirus

Korona voi oireilla tavallisen flunssan tavoin, olla joko lähes tai kokonaan oireeton tai aiheuttaa monenlaisia ja vaikeitakin oireita.

Koronavirus

Korona voi oireilla tavallisen flunssan tavoin, olla joko lähes tai kokonaan oireeton tai aiheuttaa monenlaisia ja vaikeitakin oireita.

Koronarokotteet tulevat jälleen saataville syksyllä 2025

Tällä hetkellä rokotetta ei ole saatavilla Pihlajalinnassa. Koronarokotteet tulevat jälleen saataville lääkärikeskuksiin ja Punkkibussiin syksyllä.

Milloin koronaviruksen vuoksi tulisi hakeutua lääkäriin?

Lääkäriin tulee hakeutua, mikäli yleisvointi on huono, oireet ovat rajuja tai sinulla on esimerkiksi hengitysvaikeuksia. Lisäksi mikäli sinulla on yleissairauksia kuten sokeritauti, sydän- ja verisuonitauti, aiempia laskimotukoksia, olet raskaana tai sinulla on muuten kohonnut laskimotukosten riski (hormonaalinen ehkäisy, hormonikorvaushoito, ylipaino, olet ollut leikkauksessa tai kipsihoidossa tai muuten vuodelevossa). Voit hakeutua yleislääkärille, työterveyslääkärille, erikoislääkärille tai hoitajan vastaanotolle.

Jos epäilet koronaa

Varaa aika koronatestaukseen suoraan verkkoajanvarauksesta tai puhelimitse asiakaspalvelumme kautta.

Varaa aika koronarokotukseen

Voit varata ajan itsellesi tai toisen henkilön puolesta.

Koronarokotteen antaa sinulle rokotehoitaja. Saat rokotteen käyntisi yhteydessä, sinun ei tarvitse ostaa sitä erikseen.

Jos olet saapumassa samalle rokotusvastaanotolle useamman rokotettavan, esimerkiksi perheen, kanssa, varaathan jokaiselle perheenjäsenelle oman ajan.

Koronarokotetta on saatavilla myös Punkkibussista. Olethan siitä etukäteen yhteydessä: [email protected].

Koronavirustaudin oireet

Koronavirustaudin tyypillisimmät oireet ovat flunssan kaltaisia: päänsärky, haju- tai makuaistin häiriöt, nuha tai nenän tukkoisuus, yskä, hengenahdistus, voimattomuus tai väsymys, lihaskivut, kurkun karheus, kuume, pahoinvointi, oksentelu ja ripuli.

Kauanko korona kestää?

Tyypillisesti korona kestää muutamia päiviä. Mikäli oireet pitkittyvät tai tulee jälkitauteja, oireiden kesto voi olla jopa viikkoja. Koronainfektioon liittyy osalla sairastuneista myös pitkäaikaisoireita, joiden kesto voi olla huomattavasti pidempikin.

Minkä tahansa infektiotaudin oireet voivat tilapäisesti pitkittyä suhteessa niiden keskimääräiseen kestoon.

Lue myös: Pitkäkestoinen korona eli long covid

Koronan jälkioireet ja niiden hoito

Koronavirusinfektiosta paraneminen on yksilöllistä. Koronavirusinfektion jälkeen voi esiintyä muutamien viikkojen ajan erilaisia oireita, kuten

  • lihaskipu

  • päänsärky

  • rytmihäiriöt

  • ruoansulatusoireet

  • hengitystieoireet

  • väsymys.

Koronavirusinfektioon voi tulla myös erilaisia jälkitauteja. Koronan jälkitauteja voivat olla esimerkiksi

  • poskiontelontulehdus

  • korvatulehdus

  • keuhkokuume

  • laskimotukokset

  • veritulpat.

Koronavirusinfektio lisää veren hyytymistaipumusta, joten sen komplikaatioina voi esiintyä alaraajan syviä laskimotukoksia, keuhkoveritulppa tai aivoverenkiertohäiriöitä.

Joillain potilailla voi esiintyä vireystilan laskua eli väsymystä. Pitkään jatkuva väsymys voi olla merkki pitkäkestoisesta koronasta eli long covidista. Koronan jälkitauteja ja oireita hoidetaan omahoidolla tai lääkäri voi määrätä sinulle erilaisia oireita lievittäviä lääkityksiä. Myös terveelliset ja säännölliset elintavat, lepo sekä riittävä nesteiden saanti ja vitamiinit, erityisesti D-vitamiini, voivat edesauttaa toipumista.

Paras tapa edistää koronasta toipumista ja ennaltaehkäistä jälkitauteja ovat riittävä lepo ja maltti toipumisen kanssa. Liikunnan aloittaminen koronavirustaudin jälkeen tulisi tehdä kärsivällisesti ja tarvittaessa ammattilaisen antamin ohjein.

Tietoa muista tartuntataudeista

Hymyilevä henkilö paksussa talvitakissa ja pipossa kantaa polttopuita puuvajassa aurinkoisena päivänä.

Myyräkuume

Myyräkuume paranee yleensä itsestään, mutta voi aiheuttaa vakaviakin oireita. Tautia tavataan eniten loppukesästä ja syksyllä.

Pieni lapsi pitää sitruunaa kädessään ja hymyilee, samalla kun saa aamiaista kulhosta.

Adenovirus

Adenoviruksia esiintyy Suomessa ympäri vuoden, mutta erityisesti talvikuukausina ne aiheuttavat enemmän tartuntoja. Virus voi aiheuttaa monenlaisia oireita.

Kaksi nuorta kävelee syksyisellä kadulla vierekkäin ja hymyilee toisilleen, toinen pukeutuneena keltaiseen sadetakkiin ja toinen vihreään takkiin.

Mykoplasma

Mykoplasma aiheuttaa usein nuhaa ja yskää. Toisinaan taudin aiheuttama yskä voi jatkua pitkäänkin. Tautiin sairastuvat useimmiten kouluikäiset lapset ja nuoret aikuiset. 

Ruskeatukkainen mies on käpertyneenä keltaiseen peittoon sängyssä ja niistää nenäänsä.

Influenssa

Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Tarttuvaa tautia esiintyy runsaasti joka talvi.

Mies ja sylissä olevat pienet lapset.

Lapsen flunssa eli nuhakuume

Lapsen flunssa aiheuttaa nuhaa, tukkoisuutta, yskää, kurkkukipua ja usein myös kuumetta. Tärkein hoitokeino on lepo.

Kaksi asiakasta istuu Pihlajalinnan käytävällä tuoleissa.

Pitkäkestoinen korona eli long covid

Pitkäkestoinen korona eli long covid alkaa noin kolmen kuukauden sisällä sairastetusta koronavirusinfektiosta. Oireita ovat muun muassa aivosumu, tykytys ja uupumus.