Hymyilevä työntekijä leipomon työvaatteissa ja suojahanskoissa.

Elonen Oy

Pihlajalinnan ja Elosen työterveysyhteistyö perustuu jatkuvaan vuoropuheluun.

Elosen ja Pihlajalinnan yli vuosikymmenen jatkunut työterveysyhteistyö on tuottanut merkittäviä tuloksia etenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyssä sekä työkyvyn tukemisessa. Yhteistyö perustuu avoimeen ja ratkaisukeskeiseen toimintamalliin. Leipomotuotteita sekä kahvila- ja ravintolapalveluita tarjoavan Elonen konsernin ja Pihlajalinnan työterveysyhteistyö alkoi vuonna 2012. Alusta saakka yhteistyö on ollut avointa ja mutkatonta, ja sen keskiössä on ollut työhön liittyvien haasteiden varhainen tunnistaminen.

– Pihlajalinnan tiimi on ymmärtänyt hyvin leipomoalan tarpeet, ja yhdessä olemme muun muassa kehittäneet ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, summaa Elosen henkilöstöpäällikkö Hanna Kivimäki.

Elonen Oy tarjoaa leipomo- ja konditoriapalveluita

Kotimainen Elonen Oy -konserni koostuu Elonen Oy Leipomosta, Elosen Konditoria Oy:stä ja Malviala Oy:stä.
Konsernin liikevaihto oli vuonna 2024 noin 41 miljoonaa euroa (Töysän tuotantolaitoksen tulipalon takia), vuonna 2023 noin 47 miljoonaa euroa.
Yhteensä noin 250 työntekijää usealla paikkakunnalla.
Työ on osin altisteista. Leipomotyön jauhopöly voi altistaa hengitystie- ja ihosairauksille. Lisäksi fyysinen työ voi altistaa tuki- ja liikuntaelinvaivoille.

Tukitoimet auttavat haastavissa työkykytilanteissa

Elosella on tehty vuosia huolellista ja tarkkaa laadunhallinnan kehittämistyötä. Käytössä on elintarviketurvallisuuden sertifiointijärjestelmä FSSC 22000, joka tarkoittaa kestävän ja tehokkaan elintarviketurvallisuuden toteuttamista. Työympäristön siisteys, turvallisuus ja terveellisyys ovat osa elintarviketurvallisuutta.

Vaikka kokonaisvaltaiseen työergonomiaan on Elosella kiinnitetty jo pitkään huomioita, on leipomotyössä sekä kahvila- ja ravintolatyössä kuitenkin tehtäviä, jotka altistavat muun muassa tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Leipomoissa käytettävät raaka-aineet voivat myös aiheuttaa pitkällä aikavälillä allergioita, hengitysoireita ja jopa ammattitauteja, vaikka tuotantotiloissa on kiinnitetty erityistä huomiota työympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen.

– Ennaltaehkäisevä terveydenhoito alkaa jo altisteisen työn alkutarkastuksesta. Jokaisen uuden työntekijän terveyshistoria kartoitetaan, jotta mahdollisia työhön liittyviä riskejä voidaan ennakoida ja välttää, sanoo Eloselle nimetty työterveyshoitaja Marianne Koskinen Pihlajalinnasta.

Ennaltaehkäisevä työterveys onkin vaikuttanut merkittävästi Elosen työntekijöiden työhyvinvointiin. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja erilaisten tukitoimien kuten työkierron, työajan muutosten ja kevennettyjen työtehtävien avulla on voitu helpottaa työhön palaamista.

Elonen ja Pihlajalinna:

Pitkittyneet sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi – työntekijöitä on saatu onnistuneesti takaisin työelämään muokatuin työjärjestelyin.
Työtapaturmien määrä on pysynyt erittäin alhaisena, Elosella on tarkat ohjeistukset työturvallisuuteen liittyen ja vakavat tapaturmat on kokonaan vältetty.
TULE-vaivojen varhainen tunnistaminen ja työfysioterapeutin tuki ovat vähentäneet fyysistä kuormitusta ja ennaltaehkäisseet työperäisiä oireita.

Työterveyden toimintasuunnitelma elää henkilöstön tarpeiden mukaan

Elosen käytössä on kokonaisvaltainen työterveyshuolto, joka kattaa sekä ennaltaehkäisevän työterveyden että sairaanhoidon palvelut. Pihlajalinnan työterveystiimiin kuuluu työterveyslääkärin ja -hoitajan lisäksi työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Pihlajalinnassa työterveysyhteistyön koordinoinnista vastaa koordinoivan työterveyshoitajan lisäksi asiakkuuspäällikkö.

– Työterveyden palvelusisältöä tarkastellaan säännöllisesti ja lisäpalveluita otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Esimerkiksi ergonomianeuvonta on vaikuttanut työsuorituksiin positiivisesti, Kivimäki toteaa.

– Monikulttuurisessa ja -muotoisessa työyhteisössä on tarpeita, jotka työkykyjohtamisessa tulee huomioida. Työterveysyhteistyössä haluamme aktiivisesti tunnistaa ja tukea erilaisia työskentelytapoja ja tarpeita, Kivimäki ja Koskinen summaavat.

Tulevaisuutta silmällä pitäen Elonen ja Pihlajalinna ovat keskustelleet muun muassa Mielen huoli -linjan käyttöönotosta.

Kuvassa vasemmalla Hanna Kivimäki, henkilöstöpäällikkö, Elonen Oy ja oikealla Marianne Koskinen, työterveyshoitaja Pihlajalinna.

Nopea reagointi ennaltaehkäisee työkyvyn haasteita

Pihlajalinna tukee Elosta myös työkykyjohtamisessa. Lisäksi työkykyjohtamista on kehitetty Elosella sisäisesti sekä yhteistyössä vakuutusyhtiö Varman kanssa koulutusten ja työkykykyselyiden avulla.

– Kiinteä yhteistyö kannustaa puuttumaan ongelmiin ajoissa: esimerkiksi varhaisen välittämisen malli on johtanut moniin onnistuneisiin lopputuloksiin, Kivimäki kiittelee.

Pihlajalinna on auttanut Elosta myös kriisityössä. Töysän korpputehdas tuhoutui tulipalossa kokonaan alkuvuonna 2024 vieden tutun ja turvallisen työpaikan lähes 50 työntekijältä.

– Onnettomuudessa vältyttiin henkilövahingoilta, mutta tilanne herätti voimakkaita tunteita. Pihlajalinnassa osattiin reagoida poikkeukselliseen tapahtumaan ammattitaitoisesti ja nopeasti, työterveystiimi järjesti rivakasti keskusteluapua, Koskinen kertoo.